Tilastoja

Tilastojen tekeminen on hauskaa ja tietysti myös hyödyllistä. Olen vuoden mittaan seurannut molempien koirien kokeista saamia pisteitä ja tehnyt niistä säännöllisesti excelissä tilastoa. Tässäpä siis yhteenveto vuoden saavutuksista: (taulukon formaatti apinoitu Tiinalta)

SISU

Sisun taulukossa ei tullut suuria yllätyksiä. Ohjattua ei vielä osata, mikäli se jäi jollekulle epäselväksi :D Seuraaminen näyttäisi parantuneen loppuvuotta kohden myös pisteiden valossa kun taas luoksetulo on selvästi kärsinyt treenaamattomuudesta (kyllä, kävimme toukokuun jälkeiset kokeet lähes treenaamatta).  Omaehtoista seuraamista Sisu suorittaa kaikilla lenkeillä, joten se olikin oikeastaan ainoa liike jota treenattiin tasaisesti vuoden ympäri :) Zeta näyttäisi olevan Sisun bravuuriliike (niin kuin se onkin) ja muutkin liikkeet ohjattua ja seuraamista lukuunottamatta ovat varmaa kasin tasoa. Vuoden ekaa koetta ei kannata pisteiden valossa kauheasti huomioida sillä silloin oltiin treenaamassa lähinnä fiilistä (kuten itse asiassa myös vuoden vikassa kokeessakin). Kokonaisuudessaan Sisu näyttää olevan varma 2-tuloksen tekijä ja hyvänä päivänä kiltiltä tuomarilta heltiää ykkönenkin yhdellä nollalla. Jos joskus saadaan ohjattu nouto kuntoon voi Sisu parhaimmillaan tehdä huikean hyviä pisteitä. Sitä odotellessa (ja ohjattua treenaillessa)...


KENGU

Kengun tilastoa olenkin katsellut tarkemmin vuoden mittaan. Starttasimme ekaa kertaa EVL:ssä huhtikuussa ja saimme heti (tuurilla) EVL1-tuloksen. Liikkeet olivat vielä selvästi kesken (etenkin ohjattu ja ruutu), mikä näkyi sitten myöhemmissä kisoissa näiden liikkeiden nollaamisina. Ohjattu saatiin oikein kivaan kuntoon vuoden edetessä, mutta ruutu oli edelleen melko hasardi, etenkin ulkokokeissa. Yksi nollista tuli koiran käväistyä kehänauhan ulkopuolella, kerran Kengu ei vaan löytänyt ruutua ja kaksi kertaa sillä oli tassu nauhan päällä laitettuani sen riskillä ruudussa maahan tassujen oltua koiran ruudussa seisoessa sisällä. Molemmilla näillä kerroilla ruutu tehtiin minusta katsottuna oikealle, ja tätä ongelmaa (koira kääntyy ruudussa liian reunaan ruudun ollessa oikealla puolella) ollaankin nyt treenattu oikein urakalla.

Ja voi tunnari, tunnari sentään. Tämän liikkeen ongelmat ovat olleet tiedossa alusta lähtien. Tunnarin ongelmat liittyvät täysin koiran mielentilaan, ei liikkeen tekniseen suorittamiseen. Kengu ei pure kapulaa, sillä on hyvä ja tarkka nenä, ja palautuksetkin ovat ok. Nollat ovat tulleet väärän kapulan (yleensä oman viereisen) käyttämisestä suussa. Koira ei siis edes välttämättä nosta väärää, mutta käy napsaisemassa herkästi väärää kapulaa. Kokeissa on muistaakseni kuitenkin aina palautunut oma kapula, mutta pisteiden valossahan tällä ei ole merkitystä. Jossain vaiheessa rupesin stoppaamaan koiraa kokeissa ennen kapuloille menoa ja tämä auttoikin liikkeen nollaamiseen. Perimmäistä ongelmaahan tämä ei toki korjaa millään tavalla :( No, työ jatkuu tämän liikkeen kanssa. Katsotaan saaddanko tunnaria koskaan täysin 100 % varmaksi liikkeeksi kuten Sisulla.

Yksittäinen seuraamisen nolla ja kaukojen nolla liittyivät koiran mielentila- ja vireongelmaan, eli Kengu oli näissä molemmissa kokeissa täysin poissa tolaltaan, ja se näkyi täydellisenä alisuorittamisena näissä liikkeissä. Korkean vireen liikkeet (ruutu, ohjattu yms) yleensä onnistuvat vaikka koira olisi kuinka hullu, kaukot, seuruu ja tunnari sen sijaan eivät.

Paikallaolot sekä hyppynouto näyttäisivät olleen Kengun parhaimmat liikkeet. Näitä liikkeitä ei treenata Kengun spondyloosin vuoksi lähes koskaan, tai ainakin hyvin säästeliäästi. Hmm, mitähän johtopäätöksiä tästä pitäisi vetää...

Zeta näytti parantuvan loppuvuotta kohti. Vääriä asentoja = seisoo istumisen ei enää tullut ja tämä näkyi myös pisteissä. Zeta alkoi onnistua myös koiran ollessa korkeammassa vireessä. Luoksetulo sitä vastoin huononi loppuvuotta kohti. Teimme enemmän kokonaisuuksia ja kokeenomaisia treenejä kesällä, ja toki myös liika kisaaminen vei terää luoksetulon stopeista. Tällä hetkellä luoksetulo alkaa näyttää taas kivalta ja kengumaiselta, eli treenaaminen on tehnyt tehtävänsä.

Seuraamisesta Kengu on saanut yleensä 7,5 - 8,5 välillä olevia arvosanoja (yksi 9 ja yksi 0). Vaikuttaisi siis, että koiran seuraaminen on ollut hyvinkin tasalaatuista. Näin ei kuitenkaan todellakaan ole ollut. Ihan kamalalla ylivireisellä painamisseuraamisella on voinut saada 8,5 kun taas omaan makuuni kivalla ja tarkalla seuraamisella 8 (esim. SM-kisoissa). Eli johtopäätöksenä: meni hyvin tai huonosti, saamme aina kasin.

Mikä oli hauskaa huomata, seuraamista ja luoksetuloa lukuun ottamatta Kengu on saanut jokaisesta liikkeestä kympin ainakin kertaalleen. Luoksari on parantunut sen verran paljon, että tässäkin liikkeessä on hyvällä onnistumisella mahdollisuudet kymppiin. Seuraamisessa taas ei :) Mutta summa summarum, kuten Korrin Pekka totesikin, "tämän koiran ongelma ei ole tekninen osaaminen, se on erinomaisella tasolla, vaan koiran vireen saaminen oikealle tasolle". Jatkamme siis tämän "pikkuongelman" työstämistä myös ensi vuonna. Ja luultavasti jokaisena vuotena tästä hamaan tulevaisuuteen :D

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Hai-varoitus!

Seuraava postaus sisältää lässytystä, yltiöpäistä hehkutusta sekä ällösöpöilyä. Lukeminen siis omalla vastuulla :)

Laumamme vahvistui jälleen yhdellä uudella tulokkaalla kun pikkuinen Hai ui luoksemme viime torstaina. Hai on viralliselta nimeltään Tending Glim ja rodultaan bordercollie. Hai tuli ensisijaisesti Panulle agilitykoiraksi, mutta tarkoitus on tehdä pennun kanssa myös jonkun verran tokoa. Ja tietysti ihan ensimmäinen tavoite on, että josko nyt saisimme terveen harrastuskoiran, jonka kanssa voisi treenata ja kisata vailla suurempia terveyshuolia.

Kuva: Anna Orenius

Olemme jo jonkin aikaa (tai lähinnä Panu) miettineet josko ottaisimme pennun laumamme jatkoksi. Nyt kun Chili on vielä hyvässä kunnossa ja jaksaa pentukoiran hössötystä ja toisaalta Kengu on jo aikuinen 3-vuotias koira, ajattelimme olevan oikea hetki uudelle tulokkaalle. Panu on Kengun sairastumisen jälkeen kaivannut toista koiraa agilityyn Ruun rinnalle ja jotenkin tämän pentueen kanssa vaan loksahtivat palaset kohdalleen. Panu tuntee sekä emä- että isäkoirat hyvin ja lisäksi kasvattajat ovat meille jo entuudestaan tuttuja. Pennun vanhemmat ovat terveistä linjoista ja kumpikin kisaa agilityssä MM-tasolla. Huonoja geenejä pentu ei siis ole saanut :)

Pentueessa oli ainoastaan neljä pentua ja näistä kolme uroksia. Koko pentue oli erittäin tasainen ja kaikki pennut olivat todella reippaita. Meille valikoitui sitten lopulta lyhytkarvainen tricolor-poika, joka sai kutsumanimekseen Hai.

Hai tuli siis torstai-iltana ja on nyt laumassamme neljättä päivää. Uskomattoman hyvin on kaikki mennyt ja koko lauma on ollut samassa tilassa jo perjantaista lähtien. Hai on ollut todella reipas ja rohkea poika, ja olemme käyneet jo tutustumassa mm. agilitykisoihin, käyneet Itiksessä, käyneet Mustissa ja Mirrissä ostoksilla sekä koko lauman kanssa "metsälenkillä". Hai tuntuu olevan joka paikassa kuin kotonaan ja veti mm. 1,5 h sikeitä keskellä agilitykilpailuja :) Ei tuntunut haukkuvat koirat, kuulutukset tai muu hälinä paljoa Haita haittaavan. Kaiken uuden ja ihmeellisen pentu on kohdannut rohkeasti ja kiinnostuneesti, eikä ole tähän mennessä pelännyt oikeastaan mitään. Hai tuntuu osaavan myös rauhoittua todella hyvin ja mm. yöt ovatkin menneet pennun kanssa todella kivuttomasti.

Isot koirat ovat ottaneet uuden tulokkaan vastaan kukin omalla tyylillään. Ruu on tapansa mukaisesti vähän liiankin kiltti ja pentu saa tehdä sille oikeastaan mitä vaan. Välillä Hai roikkuu Ruun karvoissa ja välillä jahtaa Ruun häntää. Onneksi Ruu pääsee sohvalle karkuun pientä Hai-kalaa. Sisu teki pennulle heti alkuunsa selväksi, että partaan ei sitten kosketa. Sisua pentu kunnioittaakin eniten ja käyttäytyy snautseriherran lähistöllä hyvinkin nöyrästi. Sisukin on kuitenkin jo vetänyt pennun kanssa hiukan lelua ja toimii ulkona ollessa pennulle "vetoapuna". Chili on suhtautunut pentuun ystävällisesti ja kertoo sille tarvittaessa jos pentu tekee jotain hölmöä (mm. kävelee nukkuvan Chilin ylitse). Chili on ollut isoista koirista ehkäpä mustasukkaisin ja taantunut itsekin hiukan pennun tasolle. Chilin mielestä mm. pennun peti on hänen kokoiselleen koiralle täysin sopiva!

 

 

Kengu on ollut isoista koirista kaikkein innokkain pennun leikittäjä. Aluksi Kengua tuntui jännittävän pieni ja outo otus, eikä se oikein tiennyt miten sen olisi pitänyt pennun kanssa olla. Melko nopeasti malinois ja bc löysivät kuitenkin yhteisen kielen ja nyt Kengu on ehdottomasti pennun idoli nro 1!

Mikäli lukijat eivät ole tätä jo huomanneet, olemme Panun kanssa aivan myytyjä tämän pienen ihanuuden edessä. Emme olisi voineet kuvitellakaan saavamme näin rohkeaa ja selväpäistä tyyppiä joka on lisäksi todella sosiaalinen ja kontaktinhakuinen. Pentu myös leikkii jo aivan täysillä ja saalisviettiä tuntuu riittävän vaikka muille jakaa. Meillä taitaa siis kiistatta olla maailman hienoin pentu :)

Syksyn harmautta ja uusia tuulia

Syksyn kurakelit ovat taas alkaneet ja joka lenkin jälkeen onkin pyyhittävänä 16 tassua ja neljä mahanalusta. Tulisi jo pakkaset! Toisaalta lämpimät kelit ovat mahdollistaneet ulkona treenaamisen, eli ei nyt pidä liikaa valittaa.

Chili on ollut alkusyksystä lähtien uudella kipulääkkeellä (Trocoxil), joka tuntuu toimivan todella hyvin! Koiran liikkuminen on vetreää ja ranteiden ja etujalkojen varpaiden nivelrikotkaan eivät ole vaivanneet niin pahasti. Ironista kyllä, Chilin lonkka ei ole ollut lähiaikoina se suurin ongelmien aiheuttaja, vaan nimenomaa etujalkojen distaaliosien nivelet. Chili on ollut myös mieleltään todella virkeä ja lähtee säännöllisesti lenkeillä kaahottamaan pitkin metsää muu lauma perässään :)

Sisu on saanut jatkaa tokon treenailua ja kävimme yhdessä kokeessakin testaamassa miten kisafiilis ja liikkeiden välit ovat edistyneet. Sisu oli koko kokeen ajan huipufiiliksellä, mitä nyt nollasi paikkamakuun ja ohjatun ja pöllöili muutenkin kaikkea mahdollista :D Liikkeet kuitenkin tiedän saavani kuntoon kunhan vaan ehdimme treenata taas vähän tiuhempaan. Kisafiiliksestä olen kuitenkin ihan todella iloinen ja onnellinen, se kun on ollut monen vuoden työ saada snautserin vire kantamaan läpi koko EVL:n. Tässä vielä Panun kokoama videokooste Sisun toilailuista :)

Sisu Lempäälässä

Ruu on jatkanut agilityn treenaamista ja lihasten kasvattamista peruskuntokaudellaan. Panulla ja Ruulla on jo nyt SM- ja MM-karsintanollat kasassa eli kisaamaan ei ole juuri nyt mikään kiire. Ruun vauhti, hyppytekniikka ja varmuus ovat kasvaneet vielä entisestään, ja ensi kesän agiradoilla taidetaankin nähdä varsinainen raketti-Ruu :)

Kengu, Kengu , Kengu. Mitä tuosta koirasta nyt oikein kirjoittaisi. Viimeisimmän (ja ehkä myös  viimeisen?) tokokokeemme jälkeen oli pakko vetää vähän henkeä ja palata ongelmien alkujuurille. Kengun virehän on noussut tasaisesti oikeastaan viime keväästä lähtien. Kesän hellekeleillä käydyt kokeet antoivat hiukan valheellisen kuvan koiran vireestä, sillä 30 asteen helteessä Kengu oli oikeastaan parhaimmillaan. Ilmojen viilennyttyä vire kuitenkin alkoi taas nousta samassa suhteessa lämpötilan laskun kanssa ja pian käsissä olikin melkoinen pommi.

Kuvat: Katri Soini

Nyt olemme tehneet Kengun kanssa ihan perustreeniä ja ottaneet myös viikoittaiset palkkaamattomuus ja kisatreenit mukaan kuvioihin. Selkeiden kisrutiinien luominen itselle ja koiralle on toivon mukaan avain rauhallisempaan viretilaan ja tätä kautta keskittyneeseempään suoritukseen. Tunnarin treenaamiseenkin on nyt löytynyt uusi toimiva tapa. Toivotaan siis, että ensi kesään mennessä olemme taas kisakunnossa :) Ja jos ei olla niin ei oteta siitäkään stressiä. Tärkeintä on kuitenkin, että Kengu on nyt hyvässä kunnossa, pystyy treenaamaan täysipainoisesti ja meillä on kivaa yhdessä!

Kengusta TVA

Nyt alkaa jo sen verran häpeä ja v*tutus hälvetä, että pystyn ehkä kirjoittamaan Kengun viimeisimmästä (ja ehkä viimeisestä!?) tokokokeesta.

Osallistuimme Kengun kanssa 21.9. Porvoossa Hannele Pörstin tuomaroimaan kokeeseen. Elo-syyskuun vaihteessa olimme käväiseet myös HSKH:n seuramestaruuskokeessa hakemassa EVL2-tuloksen (tunnarista 0) ja PM-kisoista kaameasta vesisateesta EVL3-tuloksen (tunnari sekä kaukot 0 + muuta pientä säätöä). Jo PM-kisoissa meillä molemmilla alkoi tuntua melkoinen kisaväsymys eikä kumpikaan ollut parhaimmillaan. Ajattelin kuitenkin, että lähes kuukauden kisatauko riittäisi palauttamaan voimat ja keskittymisen, mutta kuinkas kävikään. Intoa kyllä oli vaikka muille jakaa (ainakin koiralla), mutta viimeisetkin keskittymisen rippeet olivat tipotiessään!

Paikallaolot ok, tosin koira vaikutti aika hektiseltä. Kengu tuntui myös verryttelyssä ihan mukavalta, mutta samantien kun menimme kehään huomasin koiran olevan ylikierroksilla. Tunnari meni muuten hyvin, mutta koira ei pysähtynyt stoppikäskylläni. Haisteli kuitenkin nätisti eikä nostellut vääriä. Sivulletulossa pyörähdys, josta olisi pitänyt jo osata päätellä, että pieleen menee. Seuraavaksi hyppynouto, jossa koira koski estettä ja tuli taas sivulle pyörähtämällä. Kaukot muistaakseni suht ok, taisi olla aika jännittynyt ja liikkui jonkin verran. Seuraavaksi oli zeta (kävi tosi kuumana, teki kuitenkin asennot oikein), ja siitä ruutuun (loppuosa aivan kamala, viipotti mihin sattuu) ja ohjattuun (muuten hieno, mutta sivulle taas pyörähtämällä). Tässä vaiheessa Kengu kävi jo todella kuumana, ja koska liikkeet olivat yhteen pötköön, seuraavana olivat vuorossa seuraaminen ja vikana luoksetulo. Kengu oli jo seuraamisen alusta lähtien aivan poissa tolaltaan, ja vaan vilkuili suu auki läähättäen ja silmät päässä pyörien ympärilleen. Alkupätkä saatiin rämmittyä läpi, mutta askeleissa ja paikallakäännöksissä koira repesi täysin liitoksistaan ja alkoi haukkua ja pomppia ympärilläni hysteerisesti. Yleensä riehumisen on saanut katkaistua käskemällä koira maahan, mutta nyt ei mikään auttanut. Sain koiran vielä pariin kertaan käskytettyä sivulle, mutta seuraamisesta ei tullut enää mitään. Lopulta tuomari keskeytti liikkeen (ja hyvä niin!) ja antoi meille ansaitusti nollan. Armollisesti saimme kuitenkin tehdä vielä viimeisen liikkeen eli luoksetulon, minkä Kengu yllättävää kyllä tekikin ihan siedettävästi.

Kiukusta kihisten seurautin koiraa vielä hetken kehän ulkopuolella ennen palkkaamista ja nyt mitään ongelmaa ei taas ollut. Ilmeisesti kaikki liikkeet putkeen palkkamatta ja molemmat vauhtiliikkeet alle olivat vaan liikaa Kengulle ennen pitkää seuraamista. Toki koiran käytös oli silti aivan kaameaa ja täysin hallitsematonta, ja ennen kaikkea todella noloa, mutta minkäs teet. Eipä ollut tällaista ennen sattunut, mutta nyt tiedän, että tämä(kin) on Kengun kanssa mahdollista! Punaisen kortin olisimme kyllä ansainneet, mutta sen sijaan saimme EVL1-tuloksen ja Kengusta tuli samalla TK4 ja FI TVA. Paljoa en kyllä osannut tittelistä nauttia kammottavan suorituksemme jälkeen.

Nyt ollaan sitten palattu ongelmien alkulähteille ja tehty paljon ihan perusharjoituksia ja olen puuttunut heti Kengun ylivireeseen mikäli sellaista on ollut havaittavissa. Tällä hetkellä tilanne onkin alkanut taas tasaantua eikä käsissä ole ollut samanlaista atomipommia kun vielä kuukausi takaperin. Toivottavasti saamme myös kisakäytöksen ja -keskittymisen vielä jossain vaiheessa palautettua normaaliksi. Vähään aikaan ei kuitenkaan edes ajatella kisoissa käymistä!

Niin, ja kävimme tosiaan Kenin kanssa hakemassa sen pakollisen näyttelytuloksen Porvoosta 14.9. Tuomari (Anita Whitmarsh) oli kiltillä tuulella ja antoi Kengulle jopa EH:n Korvien koosta tuli moitteita, mutta Kengun kaunista väriä ja mukavaa luonnetta sitä vastoin kehuttiin :) Ehkä jätämme näyttelykehät kuitenkin niille pienikorvaisemmille malleille ;)

Vepen SM-kilpailut 2013

Pääsimme Chilin kanssa osallistumaan tänä vuonna ensimmäisiin SM-kilpailuihimme. Viime kesänä emme ehtineet saada riittävän hyviä tuloksia kasaan ennen heinäkuun loppua, ja harmikseni emme sitten olleet 12 parhaan vepekoirakon joukossa. Tullakseen valituksi kisoihin olisi kolmesta kokeesta pitänyt saada vähintään 297/300 p.

Tänä vuonna olimme Suomen 12 parhaan vepekoirakon eliittijoukossa, sillä meillä oli edelliseltä kaudelta koossa 299/300 p. Vaikka tänä kesänä kisat eivät olleet kaikilta osin menneet aivan odotusten mukaisesti, lähdimme silti luottavaisin ja iloisin mielin kohti SMiä.

Olin itse perjantaista sunnuntaiaamuun Hartolassa HSKH:n tokoleirillä ja Panu toi ystävällisesti Chilin suoraan kisapaikalle Lammille. Koe pidettiin upeissa maisemissa Pääjärven rannalla. Tunnelma kisoissa oli aivan mahtava ja kaikkia kannustettiin vaikka suoritus olisi mennyt kuinka pieleen hyvänsä. Minkäänlaista ikävää kilpailuhenkeä en myöskään havainnut kisaajien keskuudessa, vaan olimme yhtä, suurta VEPEperhettä :)

Chili vaikutti alusta alkaen rauhalliselta ja itsevarmalta ja tämä tarttui myös minuun. Olin jo etukäteen päättänyt, että Chili saa lopettaa hienon uransa SM-kisoihin, ja välillä meinasi kyyneleet nousta silmiin tätä ajatellessa. Olin kuitenkin laittanut ykköstavoitteeksemme, että pystymme nauttimaan kisasta täysin rinnoin tuloksesta viis, ja tässä todella onnistuttiin!

Olimme suoritusvuorossa suunnilleen porukan puolivälissä, ja tämä oli mielestäni oikein hyvä. Muutaman koirakon suorituksen ehti aina nähdä ennen kun piti lähteä valmistautumaan omaan suoritukseen. Toisaalta jännittämän ei ehtinyt ihan samalla tavalla kuin jos olisimme olleet vasta loppupäässä.

Pitkän köyden vienti 20/20 p. Chili lähti melko rauhallisesti rannasta mutta vei kuitenkin varmasti veneelle saakka. Olin unohtanut ilmoittaa tuomarille ennen liikkeen alkua että käytän irrotuskäskynä koiran nimeä. Ei sitten auttamun muuta kun huutaa "irti" ja toivoa että koira irroittaa ja lähtee rantaa kohti. Köyden luovutus onnistui hienosti, mutta köysi jäi Chilin rinnan eteen ja koira joutui uimaan rantaan köysi edessään. Tämä ei Chiliä tuntunut haittaavan ja selvisimme tehtävästä ilman virhepisteitä.

Veneen haku ja hinaus 20/20 p. Tätä liikettä jännitin kaikista eniten! Lähetin Chilin omasta mielestäni hyvällä hetkellä, ja liike menikin sitten ihan nappiin! Chilillä meni tosin veneestä hypyssä vettä korviin ja se ravisteli päätään pariin kertaan uidessaan. Vene ei ollut ihan kurssissa Chilin tarttuessa köyteen, mutta hienosti koira veti veneen maalitolppien välistä rantaan!

Hukkuvan pelastus 37/40 p. Chili lähti innokkaasti hukkuvalle, mutta tarttui valitettavasti hukkuvan patukkaan niin, että se kiertyi koiran kurkun alta kalulan ympärille, eikä vanha koira jaksanut hinata hukkuvaa aivan maalitolppien välistä näin huonolla otteella. Chili kuitenkin taisteli hienosti, ja näin koiran ilmeestä, että se yritti tehdä oikein. Voimat eivät mummelilla vaan ihan riittäneet. Huonoa tuuria ennen kaikkea, sillä Chili ottaa patukan yleensä aina niin, ettei se jää kaulan alle. Liekö ollut sitten vasenkätinen hukkuva patukkaa tarjoamassa ;) Maalilinjan ohituksesta siis -3 p.

Rannansuuntainen vienti 20/20 p. Tässä vaiheessa kisaa tunteet meinasivat jo alkaa päästä valloilleen, mutta sain onneksi itseni koottua viimeiseen liikkeeseen. Chili istui vieressäni veneessä hievahtamatta täysin fokusoituneena toiseen veneeseen, eikä edes poijuihin kiinnittäytymisessä tapahtunut sähläys saanut koiran keskittymistä herpaantumaan. Tuomarin käsky tuli rannasta, mutta Chili ei edes vilkaissut sinne. Koiralle dami suuhun ja "vie"-käsky kuiskaten, kuten olemme harjoitelleet. Chili hyppäsi veteen sellaisella loikalla, että itseltänikin jäi monttu auki. Kyyneleet alkoivat valumaan heti kun vastaanottaja nosti esineen ilmaan täydellisesti onnistuneen liikkeen merkiksi. Eipä olisi voinut Chilin ensimmäiset ja samalla viimeiset SM-kisat päättyä hienompaan suoritukseen!

Sijoitus SM6 ja kesän parhailla pisteillä VOI1-tulos (97/100 p.)



Chili <3

Chili labbisten vepe-mestaruuksissa ja Kengun kanssa belgien tokomestaruuksissa

Jos kisaa useamman koiran kanssa useassa eri lajissa, voi käydä niin, että viikonloput loppuvat kesken. Tänä kesänä onneksi vain kaksi tärkeää koetta osuivat samalle päivälle, ja tämäkin päällekkäisyys saatiin hoidettua lainaohjaajan avulla.

18.8. järjestettiin labradorinnoutajien vepemestaruuskoe Hämeenlinnassa ja samaan aikaan olimme Kengun kanssa Sievissä mittelemässä belgien tokomestaruudesta. Mietin pitkään kenet saan suostuteltua Chilin kanssa kokeeseen, ja lopulta apu löytyi lähempää kuin arvasinkaan :) Panu lähti Chilin kanssa hienoa urheiluhenkeä osoittaen elämänsä ensimmäisiin vepekokeisiin parin treenikerran jälkeen. Parivaljakko teki hienosti VOI1-tuloksen (93/100 p.) ja sijoittuivat 4. sijalle labbismestaruuksissa! Ei hullumpi ensimmäinen koe :)

Kengun kanssa belgimestaruus oli yksi tämän kauden päätavoitteista. Tänä vuonna koe järjestettiin Pohjois-Suomessa ja ajomatkaa kertyi viikonlopun aikana reilusti yli 1000 km. Ajelimme jo lauantaina Ylivieskaan ja sieltä sitten sunnuntaina koepaikalle Sieviin.

Koe oli kokonaisuudessaan tosi hyvin järjestetty ja paikalla oli mukava määrä belgejä (EVL:ssä muistaakseni 15 koirakkoa). Olimme Kengun kanssa suoritusvuorossa ihan loppupäässä, eli jouduimme odottelemaan pitkälle iltapäivään oma vuoroamme.

Liikkeet olivat sekoitetussa järjestyksessä, ja kaikki yhteen pötköön paikallaoloja lukuun ottamatta. Kengu tuntui kehään mennessä olevan aika korkeassa vireessä, mutta kuitenkin kivasti kuulolla. Paikkamakuut ok, vähän oli liikutellut itseään. Yksilöliikkeissä suurimmat virheet tulivat zetassa (ei taaskaan istunut, *kele!) ja ruudussa, jonka nollasimme kahden sentin marginaalilla. Stoppasin koiran ehkä vähän liian aikaisin ja Kengu päätyi aivan toisen sivunauhan viereen. Katsoin että koira on sisällä ruudussa ja käskin sen maahan. Toinen takajalka kuitenkin siirtyi maahanmenossa nauhan päälle, ja sinne meni rotumestaruuskulta :( Ruudun nollasta huolimatta olimme seitsemänsiä hyvällä EVL2-tuloksella. Harmittaa kyllä kovasti, mutta toisaalta koira oli kehässä muuten tosi kiva ja suoritti muut liikkeet hurjan hienosti. Eli kokonaisuuteen ei voi kyllä olla muuta kuin tyytyväinen :)

Alla vielä pisteet eriteltyinä:

Paikalla istuminen 9. Vähän levoton.

Paikalla makaaminen 9. Vähän levoton.

Seuraaminen 8,5. Painoi, muuten ok.

Zeta 7. Juu, eipä taaskaan istunut. Muuten hyvä.

Luoksetulo 8. Vähän löysä pysähdys, maahanmeno ok, olisi saanut tulla kovempaa sivulle.

Ruutu 0. Kovaa merkille, kovaa ruutuun, stoppi oikeaan reunaan, siitä maahan ja vasen takatassu viivan päällä :( Loppu ok.

Ohjattu 9,5. Alkoi vähän keittää ennen ohjattua. Piti kuitenkin kivasti kontaktin ja meni kivasti merkille. Kapulalle kovaa, hyvä nosto, suorassa edessä ja kivasti sivulle. Hyvä Ken!

Hypynouto 9. Vähän kolisi hampaissa.

Tunnari 10. Huh huh. Osui heti omalle kapulalle ja palautti sen aivan sairaan kovaa. Tuomari oli vähän ihmeissään...

Kauko-ohjaus 9. Liikkui vähän si-vaihdossa.

Yhteensä 245 p, EVL2, sijoitus 7/15

Kuvat: Teemupekka Virtanen

Unelmien täyttymys, Sisulle TK4!!!!

Vaikka tästä onkin haaveiltu siitä lähtien kun Sisu meille saapui, tuntuu todella uskomattomalta että seitsemän vuoden työn tuloksena Sisu sai vihdoinkin tulokset kasaan Suomen tottelevaisuuvalion arvoon! Toki jos koiralla on kaksi EVL1-tulosta kasassa, voi ehkä olettaa sen kolmannenkin tulevan jossain vaiheessa. Silti Sisun valioituminen tuli jotenkin puun takaa :)

Lauantaina 10.8. osallistuimme Hyvinkäällä snautserien tokon rotumestaruuskilpailuihin. Sisu oli luokkansa ainoa snautseri. Olin päättänyt etukäteen, että jos keli on kauhean lämmin, en vie Sisua lainkaan kehään. Säätiedotus lupasi kuitenkin siedettävää lämpötilaa ja päätimme hurauttaa Hyvinkäälle jo ihan kannatuksen vuoksi. Täytyyhän sitä rotumestiksissä ainakin yksi koira olla EVL:ssä :) Sisu on saanut viettää ansaittua kesälomaa, ja treenasin sitä pari kertaa ennen koetta. Tämä tuntui riittävän Sisulle ihan hyvin, ja liikkeet tuntuivat olevan kivasti muistissa.

Koe meni aikalailla tasomme mukaisesti. Ohjatun noudon nollasimme ja seuruu oli takuvarmaa lahna-osastoa. Kaukot ja ruutu taas olivat oikein erinomaiset. Muissa liikkeissä pientä säätöä, mutta eipä haittaa. Saimme hyvän EVL2-tuloksen (242,5 p.) ja tällä voitimme rotumestaruuskultaa!!

Lauantai-iltana sain soiton, että meille olisi peruutuspaikka seuraavan päivän kokeeseen. Olin alunperin menossa ko. kokeeseen Kengun kanssa, mutta koska Kengulla oli vielä tikit nenässä mäyrätappelun jäljiltä, osallistuminen ei tullut kysymykseen. Mietin sitten hetken, ja totesin ettei Sisu siitä rikki mene ja lupasin ottaa koepaikan vastaan.

Sunnuntaiaamuna koepaikalle ajaessa tajusin miten hullu olen. Viedä nyt koira kahtena päivänä peräkkäin kokeeseen ja vielä 3 kk kesätauon jälkeen. Päätin, että tuloksella ei ole mitään merkitystä, ja ainoa tavoite on olla koiran tukena kehässä ja motivoida sitä hommiin mahdollisimman hyvin.

Ilma lämpeni uhkaavasti ja paikallaolojen ja ekan yksilökehän aikana olikin aikamoinen helle. Sisu tuntui todella flegmaattiselta, mutta ajoittain sain sen innostumaan kivasti työnteosta. Lisäkäskyjä tarvittiin kuitenkin huomattavasti normaalia enemmän ja koira oli välillä aivan kuutamolla. Toiseen yksilökehään mennessä auriko meni onneksi pilveen ja Sisu olikin heti pirteämpi. Saimme kaikista liikkeistä pisteitä, ja virheistä huolimatta pisteet riittivät kolmenteen EVL1-tulokseen ja TK4-koulutustunnus oli meidän. Hiukan tylsältä tuntui kun palkintojenjaossa kukaan ei tätä huomioinut, ja jouduin jälkikäteen käydä pyytämässä TK4-merkinnän koepöytäkirjaan, kisakirjaan sekä ruinata itselleni TK4-pinssin. Hieno hetki meni tästä ehkä hiukan piloille, mutta pääasia tietysti että saimme ykköstuloksen :)

Alla vielä pisteet molemmista viikonlopun kokeista:

10.8.2013, tuomari Ossi Harjula

Paikalla istuminen 10. Oli hieno.

Paikalla makaaminen 9. Viereisen koiran käskyllä maahan.

Seuraaminen 6,5. Todella lahna :( Pätkiä teki paremmin, mutta yleisfiilis tosi löysä.

Zeta 8,5. Ihan ok.

Luoksetulo 8. Tässä oli jotain kummaa sähläystä. Olisiko jättänyt perusasennon tekemättä lopussa.

Ruutu 8. Meinasi lähteä suoraan ruutuun. Korjasi kuitenkin lisäkäskyllä hyvin merkille ja nätisti ruutuun.

Ohjattu 0. Kapula ruudun suuntaan, ja lähti merkiltä kohti ruutua. Sain ehkä sadalla käskyllä hakemaan oikean kapulan. Työvoitto.

Hypynouto 7. Ei olisi halunnut nostaa vierasta kapulaa. Toi kuitenkin lopulta.

Tunnari 9,5. Hyvä oli.

Kauko-ohjaus 9. Yksi tuplakäsky.

Yhteensä 242,5 p, EVL2, sijoitus 2/5 ja snautserien rotumestaruuskultaa 2013!!!


11.8., tuomari Marita Packalen

Paikalla istuminen 10. Ei valittamista.

Paikalla makaaminen 8. Tuplakäsky sivulletuloon.

Seuraaminen 8. Ihan siedettävä helteeseen nähden. Liikkuri sekoili jonka jälkeen Sisu oli vähän hämmentynyt.

Zeta 10. Löysä, mutta asennot oikein.

Luoksetulo 7. Juoksi ekan stopin läpi. Muuten ok.

Ruutu 8. Hitaasti merkille ja hitaasti ruutuun. Tuplakäsky maahan (mitäh?).

Ohjattu 8. Työvoitto! Toodella hitaasti merkille ja kapulalle, mutta teki kuitenkin oikein! Kiltti Sisu.

Hypynouto 9. Hidas.

Tunnari 10. Tuomari luuli että toi väärän ja oli antamassa nollaa. Vaihtoi sitten kymppiin kun sanoin että oli kyllä oma :)

Kauko-ohjaus 8. Ei kovinkaan skarpit vaihdot.

Yhteensä 273 p, EVL1, TK4, sijoitus 2/8

Chilin kanssa vepe-kokeessa

Aloitettiin Chilin kanssa vepekoekausi tänä vuonna vähän myöhemmin kuin yleensä. Liikkeet sinänsä olisivat olleet jo aiemminkin koekunnossa, en vaan jotenkin saanut aikaiseksi ilmottua koiraa aiempiin kokeisiin.

Tänään siis kokeilemassa Vojakkalassa. Tuomareina toimivat tepe Virtanen ja Lea Haanpää. Koepaikka oli äkkisyvän metsälammen rannassa. Lampi oli suht tyyni, eikä tuulta ollut nimeksikään. oikein mukava koepaikka siis. Olin paikalla hyvissä ajoin että ehdin uittamaan koirat ennen kokeen alkua ja lenkittämään ne kunnolla. Chili vaikutti oikein pirteältä ja innokkaalta, ja tiesi selvästi, että oltiin tultu vepeilemään.

1. liike: Pitkän köyden vienti

Tein normaalit hetsaukset ja virittelyt, ja Chili fokusoi hyvin veneeseen. Lähti reippaasti käskystä ja ui hienosti veneelle. Luovutus näytti omaan silmääni (ja myös rannalla seisseen päätuomarin silmään) oikein nätiltä. Chili pörräsi hetken veneen vieressä ja ui sitten kiltisti rantaan. Luulin, että saimme täydet pisteet ja kehuin koiraa kovasti ja myös palkitsin sen ruhtinaallisesti autolla. Olipas suuri järkytys kun kuulin, että olimme nollanneet liikkeen! Chili oli kuulemma tiputtanut köyden veteen samalla sekunnilla kun avustaja oli ollut sitä ottamassa :( Oli sitten ensimmäinen (ja toivottavasti viimeinen) kerta kun Chili tiputtaa esineen tai köyden luovutuksessa. Tästä siis 0/20 p.

2. liike: Ristikkäiset veneet

Etuvene souti melko hitaasti (ainakin alkuun) ja lähetin suht myöhään. Olisin voinut kuitenkin lähettää ihan himpun verran aiemmin sillä Chili oli veneen pysäyttäessään hieman sivussa kurssista. Korjasi kuitenkin suunnan hienosti maalitolppien välistä rantaan. Tästä täydet 20/20 p.

3. liike: Hukkuvan pelastaminen

Täydellinen. 40/40 p.

4. liike: Poikittainen vienti

Käsky tuli tällä kertaa veneestä, ja silti Chili vilkuili rannassa seisovaa lemppari-tuomariaan :) Vei kuitenkin kiltisti veneelle ja nyt luovutti nätisti. 20/20 p.

Lopulta siis VOI2 (80/100 p.) ja 3. sija. Tyytyväien olen Chilin suoritukseen kokonaisuutena, ja nytpähän tiedetään mitä treenataan ennen SM-kisoja :)

Kengun ekat SM-kisat

Pikkuinen Kengu pääsi osallistumaan ensimmäisiin tokon SM-kisoihinsa ja suoraan kuninkuusluokassa! Joukkueessa emme olleet eli osallistuimme vain henkilökohtaiseen kilpailuun. Kisat pidettiin tänä vuonna Pieksämäellä. Kisapaikkana oli paikallinen urheilukenttä ja EVL-kehät olivat kentän keskellä olevalla nurmialustalla. Lauantaina helle oli aivan kammottava ja hiki valui. Kengu joutui odottelemaan koko päivän häkissä teltassa kun olimme suoritusvuorossa vasta iltapäivällä. Kävin tasaisin väliajoin jalottelemassa koiraa, mutta kovin paljoa en viitsinyt sitä helteessä lenkittää.

Kehiä oli yhteensä 6, mikä ainakin omasta mielestäni oli turhan paljon. Odottelua tuli joidenkin kehien välissä paljon kun taas osaan kehistä piti juosta kovaa kyytiä kentän toiselta laidalta.

Kehä 1: Paikallaolot.

Istuminen 9. Oli ollut istumisessa levoton, tehnyt painonsiirtoa. Häkissä olo oli ilmeisesti jäykistänyt alaselkää ja Kengulla oli hankala olo.

Paikkamakuu 10. Ilmeisesti oli ollut tosi nätisti. Oli lonkalla kun palasin takaisin. Hyvin maahan sekä sivulle yhdellä käskyllä.

Kehä 2: Ohjattu ja luoksetulo.

Ohjattu nouto 8,5. Vasen puoli. Vähän varovasti merkille, hyvin kapulalle. Luovutus aavistuksen vino. Tähän olin tosi tyytyväinen! Ja piti hyvin kontaktia kun kapulat vietiin :)

Luoksetulo 5. Oijoi. Hidas stoppi eikä mennyt ekalla käskyllä maahan. Treenaamattomuus näkyi. En vaan ehtinyt saada stoppeja ajoissa kuntoon.

Kehä 3: Seuraaminen

Seuraaminen 8. Tuntui tosi hyvältä. En tiedä miksei saatu enempää pisteitä. Painoi toki taas alussa vähän ja kerran tiputti kontaktin kun kuuli jonkun rähinän takaansa.

Kehä 4: Ruutu

Ruutu 0. Jee, me ei saatu punaista korttia! Todella moni huippukoirakin paineli kehänauahn ulkopuolelle, ja Kengu kilttinä tyttönä juoksi ruutuun <3 Kaarratti sen verran kehänauhaa kohti, että päätyi ruudussa takamerkin viereen. Seistessä oli sisällä ja laitoin riskillä maahan. Ulkonahan se sitten oli, eli tämä meni meikäläisen piikkiin. Ei olla tehty ruutukorjauksia juuri lainkaan eli en varmaankaan olisi saanut sitä yhdellä käskyllä keskelle ruutua. Parempi näin, koiralle jäi ainakin hyvä mieli.

Kehä 5: Zeta ja hyppynouto

Zeeta 5,5. Kauhealla kiireellä tähänkin kehään. En viritellyt kunnolla oikeaan mielentilaan, ja seisoi ekana olleen istumisen. Annoin tosi härskin vartaloavun, muttei silti istunut :( Loppu hyvin, seisomisessa inasen vino.

Hyppynouto 9. Oli hyvä, olin tosi tyytyväinen!

Kehä 6: Tunnari ja kaukot

Tunnari 0. Tämä nolla meni sitten Kengun piikkiin. Palasi vanhaan virheeseensä eli kävi nappaamassa ekaa kapulaa ja lähti vasta sitten hastelemaan. Toi oman, mutta tiesi tehneensä väärin eikä luovuttanut kunnolla.

Kaukot 8,5. Ihana, kiltti Ken. Oli jo aivan poikki ja läähätti kieli pitkällä. Teki silti tosi hyvät kaukot. Kenguksi hitaat vaihdot ja s-i ei aivan puhtaalla tekniinalla. Megatyytyväinen olin kuitenkin tähän liikkeeseen.

Tulos EVL3 (194 p.), sijoitusta en muista.

Kokonaisuuteen olen tosi tyytyväinen ja siihen. että saatiin tehdä kaikki liikkeet. Oli myös tosi kiva, että ohjattu onnistui! Kokemattomuus ja epävarmuus näkyi meissä molemmissa. Olin itsekin kehissä tosi jännittyneen ja varovaisen näköinen, ja tämä varmasti heijastui myös Kenguun. Mutta saatiin kuitenkin tulos, eli ei me ihan toivottomia olla :) Ensi vuonna sitten uudestaan itse vuoden kokeneempana ja myös hieman pidempään kuin 2 kk EVL:ssä kisanneelle koiralla ;)

Kengun kanssa reissussa

Päätin tehdä Kengun kanssa SM-kisatsekin kuukautta ennen varsinaisia kisoja. Paikaksi valitsin Valkeakosken lähinnä nurmialustan vuoksi. Ja jotta "SM-kisaleikki" olisi tuntunut mahdollisimman aidolta, varasin meille myös hotellihuoneen paikallisesta hotellista :) Tulipahan nyt harjoiteltua sitten sitäkin. Ensi kerralla osaan ottaa korvatulpat mukaan ;)

Päivä oli aivan järkyttävän lämmin. Joku järjestäjistä kertoi lämpötilan olleen + 29 C. Auriko paahtoi täydeltä terältä ja tuulta ei ollut juuri lainkaan. Nurmikko oli vastaleikattu ja oikein mukava kisa-alusta (tosin vähän kuoppainen).

Starttasimme numerolla 1. Ei ihan lempparistarttinumero, mutta niillä mennään mitä on annettu. Ekaksi luoksepäästävyys. Olipas mahtava tuomari (Riitta Räsänen)! Hän otti koirat vastaan yksitellen kyykyssä ollen. Kengu meni heti mukavan tädin syliin rapsuteltavaksi ja halusi kovasti pussailla ja halailla tuomaria eikä olisi millään meinannut lähteä pois tuomarin luota. Kiva että on välillä tällaisiakin juoksutarkastuksia :)

Yksilöliikkeet kahdessa osassa:

Zeta 8. Se teki kaikki asennot oikein! Wuhuu! Tuomari kommentoi, että painoi vikalla pätkällä seuraamisessa. En tiedä mistä muusta meni pisteitä?

Seuraaminen 7,5. Painoi alussa, muuten siisti. Aika pitkä kaavio. Hyvin Kengu jaksoi tehdä töitä. Mielestäni tuomari otti taas aika paljon pisteitä alun tiiviydestä.

Ruutu 0 ja keltainen kortti :) Merkki oli kohti telttaa ja kehänauhaa, ja ruutuun juostiin kehänauhan viertä. Hienosti merkille, ja siitä hirveää vauhtia ulos kehästä ruutua etsimään :D Sain parilla käskyllä takaisin kehään ja siitä uudelleen ruutuun. Nyt löysi hienosti! Loppuosa mainio. Meidän eka keltainen kortti :) (tuskin kuitenkaan viimeinen...)

Luoksetulo 8,5. Ihan ok stopit, lopussa ei tullutkaan eteen vaan suoraan sivulle. Ihme juttu, aina kokeessa luoksarin loppuosassa on jotain hämärää. Tuomari kommentoi että olisi saanut olla enemmän vauhtia. Tuli kyllä kaikki pätkät reipasta laukkaa...

TAUKO

Ohjattu nouto 9,5. Otti alussa hyvin kontaktin, sitten oli tuhma ja katseli kun liikkuri vei kaksi vikaa kapulaa. Olin jo ihan varma ettei tee kunnon merkkiä ja lähtee mihin sattuu, mutta olikin oikein kiltti ja teki juuri niin kuin piti. Kiltti Ken <3

Tunnari 9. Jännitti kun oli heti ohjatun jälkeen. Olin tehnyt yhden muistuttelutunnarin ennen vikaa kehää ja se selvästi toimi. Tosi hyvä haistelu, nosti nopeasti oman heti kun osui kohdalle ja palautti laukalla. Tuomari kommentoi liian tiivistä luovutusasentoa ja "ujoa" sivulletuloa :)

Kaukot 8,5. Jokin taisi kutittaa takapäätä, sillä kun käänyin koiraa kohti, Kengu katseli taaksepäin. Naksautin hiljaa kielellä niin että koira kuuli mutta tuomari ei :) Hyvät ja skarpit vaihdot, s-i liikkui hiukan.

Metallihyppynouto 9. Tähän olin tyytyväinen! Pystyin nostattamaan Kengua kehuilla ennen vikaa liikettä ja se toimi. Hyvä hyppy ja nosto, palautti laukalla. Sivulletulo hieman taakse.

TAUKO

Paikkamakuu 10. Erinomainen.

Paikallaistuminen 10. Ihan loistavasti jaksoi. Samassa asennossa oli mihin jätinkin :)

Yhteensä 247 p. ja EVL2-tulos


Olin ihan tosi tyytyväinen kokonaisuuteen, tunnarin, zetan ja ohjatun onnistumiseen sekä paikallaoloihin. Kengu teki oikeastaan kaiken juuri niin kuin on opetettu. Nyt vaan pitää ehtiä tehdä kehänauhatreenejä ennen SM-kisoja riittävästi, jotta ei saada heti punaista korttia :) Kiva oli myös huomata, että helle ottaa koirasta sen verran ylivirettä pois, että sitä pystyi kehässä kehumaan, ja jopa nostattamaan tiettyjä likkeitä varten.

Sisulle toinen EVL1-tulos!

Kävimme Sisun kanssa taas kokeilemessa onneamme 25.5. Kirkkonummella tokokokeessa. Tuomarina toimi lepsuna tunnettu Marita Packalen.


Paikalla istuminen 10. Ihan samassa asennossa pönötti kun tulin takaisin.

Paikalla makaaminen 10. Hohhoijaa. meni viereisen koiran käskyllä maahan, silti kymppi. Outoa.

Seuraaminen 8,5. Aika kaamee. Tuli mukana, mutta tosi lahna oli. Askeleet ja käännökset ok. Lyhyt seuraamiskaavio.

Zeta 10. No oli kyllä hyvä!

Luoksetulo 10. Ei todellakaan kympin luoksari, mutta olisi siitä tiukempi tuomari ehkä ysin antanut ;)

Ruutu 10. Upea, loppu ehkä aavistuksen löysä.

Ohjattu 0. Vika liike, snautseri oli mielestään tehnyt töitä jo enemmän kuin laki sallii. Arvoin taas oikean (syvä huokaus), joka tietysti oli hallin ovea ja kehän ulosmenoaukkoa kohti. Hienosti merkille ja siitä LAAJALLA kaarella kohti kapulaa, paitsi ettei mennytkään kohti kapulaa, vaan oli ihan pokkana juoksemassa ulos kehästä! Porsas :) Sain onneksi stopattua ennen kehänauhaa, mutta ei mitään toivoa saada Sisua enää noutamaan oikeaa kapulaa. Päätin, että nyt perhana noudat ja marssin muutaman metrin lähemmäs ja käskytin tiukasti tuomaan. Kapula löytyi ja palautui mulle sitten melko ripeästi ;)

Sen verran ärsytti, että ennen palkan saamista Sisu teke ulkona vielä muutaman ohjatun. Olisitte nähneet sen epäuskon määrän snautserin saamalla, kun se joutuikin vielä töihin :D Teki hienot ohjatut ja sai lopulta kanapalkkansa autolta :)

Hypynouto 10. No joo, ei kympin nouto mutta hyvä kuitenkin

Tunnari 10. Haisteli hyvin, meni ensin oman  ohi ja otti mukaansa paluumatkalla. Palautus hyvin.

Kauko-ohjaus 10. Itku meinasi tulla, oli niin hienot kaket. SIMISM

 

Yhteensä 285,5 p, EVL1, sijoitus 2/8

Sisu sai nyt siirtyä ansaitulle kesälomalle. Sen verran haasteelisia nuo pitkät EVL-kokeet ja etenkin seuraaminen ovat snautserille näillä helteillä, etten viitsi pilata pitkään ja antaumuksella tehtyä vireennostatustyötä. Jatketaan sitten syksyllä, jos Sisun vointi vaan pysyy hyvänä.

Sisu 6 kk kontrollissa

Sisun sairaalareissusta on nyt kulunut jokseenkin puoli vuotta ja halusimme kontrolloida keuhkojen tilanteen vielä kertaalleen. Matkasimme perjantaina tuttuakin tutumpaan Yliopistolliseen eläinsairaalaan verinäytteitä ja röntgenkuvausta varten.

Sisu oli tapansa mukaan ihan pähkinöinä kun pääsi tutuun paikkaan ja tapasi omalääkärinsä. Ei ole jäänyt snautserille pahoja viboja kahden viikon teho-osastojaksosta :) Yleistutkimuksessa ei muuta poikkeavaa, mutta sydämen lyöntitiheys oli hieman matala (HR 56) ja keuhkoissa vasemmalla puolella oli kuultavissa edelleen rohinaa :( Osasimme siis odottaa, että todennäköisesti myös rtg-kuvissa on poikkeavuutta.

Valtimoveren happiosapaine oli täysin normaali (91,7) mikä oli sangen iloinen uutinen! Keuhkot ja sydän siis toimivat hyvin. Röntgenpöydällä Sisu näytti taas miten hommat hoidetaan, ja makasi kiltisti ilman kiinnipitelijää ensin kummallakin kyljellä ja lopuksi vielä selällään täysin liikkumatta. Ihana Sisu <3

Keuhkojen röntgenkuvissa näkyi samantyyppiset mutokset kuin joulukuun kuvissa, eli tilanne ei ollut muuttunut juurikaan parempaan suuntaan. Nämä mutokset ovatkin nyt sitten todennäköisesti pysyvää sorttia :( Lisäksi sydämen oikea eteinen näytti rtg-kuvissa hieman suurentuneelta, eli suuntaamme nyt sitten seuraavaksi kardiologille, joka saa tehdä Sisulle sydämen ultraäänitutkimuksen. Sivuääntä tai mitään muutakaan sydämen vajaatoimintaan viittaavaa ei Sisulla onneksi ole havaittu. Kohonnut keuhkoverenpaine on kuitenkin saattanut pitkässä juoksussa lisätä alttiutta oikean eteisen laajentumalle, joten parempi tutkia asia nyt heti.

Saimme luvan jatkaa normaalia elämää koiran kanssa, mutta maksimaalista rasitusta tulee välttää. Sisun agilityt onkin nyt sitten liidelty, ja koira saa jatkaa oloneuvoksen/varhaiseläkeläisen elämäänsä. Tokoa toki tehdään jos Sisulla pysyy lajiin hyvä into ja motivaatio, ja ehkä sitä pitää muutama koekin käydä taas sitten syksymmällä kun helteet eivät vaivaa.

Alla vielä Teemu Jaakolan ottamia tokokuvia Sisusta. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin... :)

Helatorstain tokot

Käväistiin Sisun kanssa taas koettamassa onneamme helatorstaina briardien järkkäämässä kokeessa. Oli aika helteinen keli ja snautseri ei ollut ihan innokkaimmalla mahdollisella tuulella. Teki kuitenkin kiltisti eikä yrittänyt karata kehästä kun kerran.



9.5. Espoo, tuomarina Pirkko Bellaoui

Paikalla istuminen 9,5. Oli kerran nostanut toista etutassua.

Paikalla makaaminen 9. Oli kääntynyt lonkka-asentoon ja haistellut kerran.

Seuraaminen 6,5. Todella nihkeää. Tuli kuitenkin mukana. Perusasennot huonot ja asenne ei ihan kohdallaan. Pätkiä kuitenkin hyvällä fiiliksellä.

Zeta 8,5. Teki kaikki asennot oikein, istumisessa härski vartaloapu :)

Luoksetulo 7. Valui ekan stopin, muuten hyvä.

Ruutu 8,5. Vähän hitaasti merkille, hyvin ruutuun, toinen etutassu mun mielestä snadisti viivan päällä, Pirkon mielestä ei. Loppu vähän epätarkka.

Ohjattu 0. Ihan megatyytyväinen tähän liikkeeseen! Ei meinannut löytää merkille, sain kuitenkin n. viidellä käskyllä ohjailtua sen merkin kehän sisäpuolelle. Tästä hienosti yhdellä käskyllä noutamaan kapulaa ja hyvin sivulle. Positiivisinta oli, ettei ottanut stopailuista ja uusista käskyistä painetta, vaan lähti vielä hienosti noutamaan ja teki liikkeen loppuun.

Hypynouto 6. Ajatukset jo kehän ulkopuolella olleessa palkassa. Annoin varuiksi lisäkäskyn ettei kierrä  paluuhyppyä. Hidas kapulan nosto.

Tunnari 8,5. Tosi hyvä oli. Pirkon 8,5 taitaa olla muiden tuomareiden kymppi ;)

Kauko-ohjaus 7,5. Ekaan vaihtoon tuplakäsky kun katseli taaksepäin juuri väärällä hetkellä. Muuten tosi hyvät vaihdot!

Yhteensä 227 p, EVL2 ja sijoitus 3/10. Päästiin siis palkintopallille :)

Kengun kanssa kokeessa x 2

Jossain ihmellisessä mielenhäiriössä olin ilmoittanut Kengun tokokokeeseen kahtena peräkkäisenä päivänä. Taisi turnajaisväsymys kyllä näkyä minussa enemmän kuin Kengussa, mutta joten kuten selvittiin tästäkin testistä :)

4.5.Ojanko, tuomarina Hannele Pörsti

Paikalla istuminen 10. Oli kai hyvä.

Paikalla makaaminen 9. Oli kääntänyt takapäätä parempaan asentoon.

Seuraaminen 9. Hyvin seurasi, ei kai pahempia mokia?

Zeta 10. JEE, se istui!

Luoksetulo 9. Muuten hyvä, mutta himmasi aika pahasti.

Ruutu 0. Jep jep, eipä olla treenattu kehänauhojen vieressä olevaa ruutua. Yritti tarjota nauhojen päällä olevia painoja merkkeinä yms. Tätä täytyy treenata!

Ohjattu 0. Kokeilin että saa katsoa ekan kapulan viennin. Enpä kokeile enää toiste. Oli ihan kiinni kapuloissa ja meni mihin sattuu.

Hypynouto 10. Aika huono oli, nosti hitaasti ja ravasi takaisin. Treenaamattomuus näkyi.

Tunnari 0. Epäonnistuneen ruudun jälkeen pientä yliyrittämistä. Tuulinen keli, nosti oman vieressä olevaa kapulaa, tajusi mokansa ja toi oikean.

Kauko-ohjaus 9,5. Aika kivat vaihdot, olin tyytyväinen!

Yhteensä 209 p, EVL3

Mielentila oli hyvä, ja olin tosi tyytyväinen Kengun suoritukseen nollista huolimatta.


5.5. Ojanko, tuomarina Pirkko Bellaoui

Paikalla istuminen 10. Eipä huomautettavaa

Paikalla makaaminen 9,5. Oli taas korjannut takapään asentoa.

Seuraaminen 8,5. Tämän päivän paras liike! Olin tosi tyytyväinen.

Zeta 6,5. Jep jep, istui kyllä hienosti, mutta istui sitten myös seisomisen.

Luoksetulo 9. Ihan hyvä oli, parempi kuin eilen.

Ruutu 9,5. Olisi saanut mennä vielä kovempaa merkille, muuten hyvä.

Ohjattu 8,5. Huh, onneksi tämä onnistui. Kiekaisi ennen liikkeen alkua kun oli niin korkeassa vireessä. Piti hyvin kontaktin kapuloiden viennin ajan, huono merkki :( mutta haki kuitenkin oikean kapulan. Vino luovutusasento.

Hypynouto 8. Aika huono, suht samanlainen kun eilen.

Tunnari 5. Oivoi sentään :( Pidin Kengulle kauheat madonluvut ennen tunnaria, ettei vaan nostaisi väärää. Meni sitten ihan mega-epävarmaksi, ja tsekkaili moneen kertaan muut kapulat vaikka oli jo kertaalleen ottanut oman suuhun. 

Kauko-ohjaus 7. Kaameassa mielentilassa, hyvä kun pystyi taas edes istumaan. Eteni aika paljon.

Yhteensä 260,5 p, EVL1, sijoitus 2/5

Höh, ihan tylsä fiilis jäi kokeen jälkeen. Kivaa oli, että kaikista liikkeistä tuli pisteitä, mutta tylsää oli että en saanut koiraa oikein missään liikkeessä sopivaan mielentilaan. Taisi omassa keskittymisessäkin olla parantamisen varaa.

Voihan snautseri!

Eipä kyllä käy elämä tylsäksi snautserin kanssa! Ja toisaalta luojan kiitos, että joku pitää meikäläisen mielen virkeänä ja jalat tukevasti maan alle kaivettuna ;) Eli luvassa taas tiukkaa tilitystä siitä, miten koira onnistuu nolaamaan emäntänsä juuri kun sitä vähiten odottaa.

Kerrotaanpas ensin iloiset uutiset: Kengu sai ensimmäisestä EVL-kokeestaan 16.4. 1-tuloksen mukavilla pisteillä (274 p.) vaikka nollattiin ohjattu nouto. Tälle ohjatun ongelmalle (molempien koirien!!!) täytyy nyt todella tehdä jotain! Alla pisteet ja selitykset:

Paikalla istuminen 10. Oli siirtänyt takajalkoja lähemmäs toisiaan. 

Paikalla makaaminen 10. Ei huomautettavaa.

Seuraaminen 8. Oli hyvä seuraaminen, painoi kyllä jonkin verran. Pisteet meni sitten varmaan siitä?

Zeta 8. Seisoi istumisen, annoin toisen käskyn ja sitten istui. Muuten hyvä.

Luoksetulo 9. Muuten hyvä, mutta ennakoi lopun sivulletulon.

Ruutu 10. Hyvä oli, ei huomautettavaa.

Ohjattu 0. Vaaleat kapulat, ei kyllä näkyneet kivituhkalla mihinkään! Kengu lähti hyvin vasemmalle, ei vaan löytänyt kapulaa ja toi sitten lopulta oikean, koska jotainhan piti noutaa ja keskikapulaa ei tietenkään saa ottaa :)

Hypynouto 10. ihan ok, vähän kalisi hampaissa.

Tunnari 10. Ihan megahieno! Nopea haistelu, otti heti oman suuhun, palautus laukalla. Kerran pyöräytti suussa. Tämä liike on kyllä mennyt paljon eteenpäin!

Kauko-ohjaus 10. Muuten hyvät, mutta s-i vaihdossa kääntyi vähän vinoon.

Yhteensä 274 p, EVL1, sijoitus 4/10


No niin, sitten Sisun pöljäilyihin. Oltiin Sisun kanssa Itä-Suomen turneella (Helsinki-Juva-Pieksämäki-Juva-Helsinki) viikonloppuna. Pieksämäellä oli vuorossa Sisun neljäs EVL-koe 16 koiran luokassa (luoja että koe kesti kauan!). Normi järkkä, ruudusta poikki.

Paikalla istuminen 10. Ei huomautettavaa.

Paikalla makaaminen 9. Oli kääntynyt lonkalle, takajalat ihme sammakkoasennossa. Muuten ok.

Seuraaminen 5 (!). Voin ihan rehellisesti sanoa, että oli Sisun paras EVL-seuraaminen ja helvetin pitkä ja vaikea kaavio. Ei yhtään lisäkäskyä, teki kaikki perusasennot, askeleet priimat ja tuli koko ajan  mukana ja piti kontaktia suurimman osan ajasta.  Olihan se täyskäännöksissä tosi väljä, mutta että ihan vitonen saatiin. Voi haista p*ska sanon minä! Jessica tuli ekan kehän jälkeen kehumaan että meillähän meni kivasti sen mitä hän ehti nähdä. Kerroin sitten että saatiin vitonen seuraamisesta. Eipä meinannut Jessica uskoa... Että näin. Ei tainnut tuomari oikein tykätä Sisusta :( Ja eikä siinä mitään jos linja olisi pitänyt, mutta kun ei. Jäi tosi paha mieli.

Zeta 8. Vartaloapu istumiseen, muuten hyvä.

Luoksetulo 9. Hieno oli.

Ruutu 9. En ehtinyt virittää kunnolla eikä yhtään tiennyt mitä on menossa tekemään. Löysi kuitenkin merkille, ja jopa ruutuun pienen mutkan kautta. Hyvä Sisu!

TAUKO

Tähän väliin täytyy todeta, että Sisu oli pitkän odottelun jälkeen aika löysänä ennen toista kehää, ja jouduin nostattamaan sitä palkkapurkilla haukuttamalla. Annoin purkin selän takaa Marikalle juuri ennen kehään menoa, mutta Sisu ehti näkemään että purkki jäi Marikalle ja siitähän ne ongelmat sitten alkoivatkin :(

Ohjattu 5. Työvoitto, tavallaan. Arvoin TAAS oikean puolen (voi helvetti sentään!). Hyvin merkille (JEE!) ja siitä taas pönäkästi kohti keskikapulaa. Stoppasin ajoissa ja lisäkäskyllä hienosti oikealle kapulalle. Nosti kapulan, lähti mua kohti, ja päätti sitten että nyt on varmaankin vauhtinouto kyseessä ja hän saa juosta kapulan sylkäsityään palkalle. NOT! Tajusi itsekin virheensä melko pian ja pysähtyi. Siinä me sitten katseltiin toisiamme silmiin ja sekunnit kuluivat. Mietin taas hetken että kummallakohan pettää ensin pokka. Sitten Sisu kääntyi ja palasi kapulalle, mutta huomasi sen tippuneen hankalasti laipalleen. Mittaili mua taas hetken katseellaan ja päätti sitten nostaa kapulan. Tästä täyttä laukkaa mun sivulle ja hieno luovutus. Yleisö antoi raikuvat aplodit, ja Sisu totesi, että tulipas tehtyä hienosti ja lähdenpäs tästä syömään. Sain sen kuitenkin pysäytettyä ennen kehänauhaa ja kutsuttua luokse.

Hypynouto 0. No niin. Edellisen liikkeen sikailun jälkeen Sisu oli aivan kinni palkkapurkissa, tai pelkästään ajatuksesta että saattaa päästä sinne hetkenä minä hyvänsä. Hyvin kapulalle, ei taas nostanut heti vaan katseli mua hetken. Sitten kapula suuhun ja KIERSI hypyn! Voi helvetti, sanon minä. Annoin lisäköskynkin, mutta snautserin aivot taisivat olla ihan jossain muualla kuin päässä. Sisu ei siis IKINÄ treeneissä kierrä hyppyä, vaikka olisi vino heitto. Ja nyt siis heitin ihan viivasuoraan. Voi huokaus.

Tunnari 9. Kiroilin Sisulle hiljaa ennen tunnaria, etä nyt pitäisi pikkuhiljaa alkaa keskittyä tai käy huonosti. Sen verran taisi auttaa, etä työskentely kapuloilla oli hyvää, nopea palautus ja sivulletulo poikittain mun edessä, kuono pönäkästi kohti (yllätysyllätys!) palkkapurkkia!

Kauko-ohjaus 8. Ennen kaukoja olin jo sen verran raivona että sätin Sisua ihan tosissani. Snautserikin taisi tämän tajuta, ja laskelmoi, etä sapuska saattaa tätä menoa jäädä kokonaan saamatta. Kaukot olikin sitten hyvät. Jossain vaihdossa (ehkä m-s?) tuli vähän eteenpäin, muuten ei valittamista. Keskittyi hyvin ja oli kuulolla.

Yhteensä 233 p, EVL2, sijoitus 9/16

Päivän opetukset: 

1. Snautserille ei voi jättää palkkapurkkia kentän laidalle, eikä kentän laidalle olevalle henkilölle niin että koira huomaa sen. 
2. Snautseri kestää nykyisin myös kovistelun kesken suorituksen, ja jopa keskittyy sen jälkeen paremmin.
3. Ohjatulle on TODELLAKIN tehtävä jotain! Mä en kestä enää yhtään nollaa tai muuten epäonnistunutta suoritusta.
4. Ei enää ikina Sisun kanssa Ossi Harjulan kokeeseen!